< Takaisin Palvelut-sivulle

IKÄNÄÖN KORJAUS

Luonnollinen kehitys

Nuoren ihmisen mykiö eli linssi on paitsi kirkkaan läpinäkyvä myös kimmoisa ja sallii mukauttamisen (akkomodaation) 10cm:n etäisyydestä äärettömyyteen asti. Iän mukana lähinäkö heikkenee. Helmholzin teoria 1800-luvulta näön tarkistamisesta lähelle ja kauas pätee yhä, vaikka se on yritetty viimeisen vuosikymmenen aikana asettaa kyseenalaiseksi. Kuvan tarkistaminen eri etäisyyksille on automaattista eikä yleensä aiheuta vaivoja. Myös pienet taittovirheet tulevat huomaamattomasti kompensoiduiksi. Iän lisääntyessä mykiön kimmoisuus vähenee ja mukauttamisen hankaluus muuttuu aistittavaksi usein 40-45v iässä. Samoin piilevät taittovirheet voivat muuttua oireita aiheuttaviksi. Mykiön väri muuttuu hitaasti kellertäväksi vaikkei varsinaista kaihta vielä olisikaan todettavissa. Valaistuksen tarve lisääntyy iän myötä. Alkava ikänäkö havaitaan usein lähinäön vaihteluna ja "zoomailuna", jolloin tekstiä joutuu viemään kauemmaksi. Noin 40-45 v. iässä joudutaan usein hankkimaan luku- tai moniteholasit kun valon lisääminen ja lukuetäisyyden pidentäminen eivät enää auta. Tilannetta kutsutaan ikänäöksi (presbyopia), mikä on normaali vanhenemisilmiö eikä silmän sairaus kuten esimerkiksi kaihi.

Ikänäköleikkauksilla pyritään vähentämään riippuvaisuutta silmälaseista. Mikään ikänäköleikkaus estä silmän normaaleja vanhenemisilmiöitä. Jos onnistuneella leikkauksella saadaan käännettyä biologista kelloa 10 v. taaksepäin voi lukeminen laseitta olla jälleen mahdollista ? ei kuitenkaan koko loppuelämää.

Ikänäön korjauskeinot:

• Sankalasit
• Piilolasit
• Monovision
• Akkomodaatiota parantavat toimenpiteet
• Silmän sisäiset linssit

Sankalasit ja piilolasit ovat perinteisiä ja useimmiten käytettyjä keinoja toteuttaa tarve nähdä sekä lähelle, että kauas. Sankalasikorjauksesta emme tässä keskustele pitempään. Optikkoliikkeestä saat lisätietoja. Linssiteknologia on viime vuosina kovasti kehittynyt ja useimmille voidaan löytää tyydyttävä ikänäkökorjaus sanka- tai piilolaseilla. Tottumisaika lasikorjaukseen voi kuitenkin olla useamman viikon mittainen. Monitehopiilolasien sovituksen onnistumistodennäköisyys on vain 60%:n luokkaa. Osa ei koskaan totu edes monitehoisiin sankalaseihin vaan tuskailee erillisten kauko- ja lukulasien kanssa. Lisäksi saattaa olla harrastuksia, joissa sankalasikorjaus ikänäköiselle ei käytännössä toimi.

MONOVISION

Monovision on tekniikka, jossa toiseen silmään pyritään järjestämään mahdollisimman hyvä kaukonäkö ja toiseen lukunäkö. Silmien eriparisuuden tulee olla kohtuullinen (1-2 dioptriaa) jottei sopeutuminen olisi liian vaikeaa. Menetelmään tottuminen vaatii useita viikkoja ennen kuin lopullisen arvion tyytyväisyydestä tai toimivuudesta voi tehdä. Aivojen sopeuduttuakin kyseessä on aina kompromissiratkaisu, jolla voi selviytyä useimmista päivittäisistä tilanteista ilman laseja. Aivan täydellistä lasittomuutta ei voida luvata. Monovisionkorjaus mm. huonontaa stereonäköä lähelle ja hidastaa lukunopeutta. Pitkäaikaisessa tarkkaa näköä vaativassa työssä ( esim. pienten tekstien pitkäaikainen lukeminen) työskentely sujuu 15% tehokkaammin silmälasien avulla kuin monovisionilla. Noin 80% on kuitenkin tyytyväisiä menetelmään ja 20% vaatii jonkin toisen menetelmän ikänäkökorjaukseksi.

Teknisesti monovisionkorjaus (= toinen silmä näkee kauas, toinen lähelle) voidaan toteuttaa usealla menetelmällä:

• Yksitehopiilolaseilla kyseessä on rutiinimenetelmä
• Yksitehoisilla sankalaseilla monovisionia käytetään vain harvoin
• Laserkorjaukset (PRK, Lasek ja Lasik) soveltuvat hyvin silmien taittovoimien muokkaamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla eriparisiksi. Silmän taittovoimaa vähennetään loivennetamalla silmän sarveiskalvon ( =läpinäkyvä etuosa) kaarevuussädettä noin 0.2mm per dioptria hiomalla sarveiskalvon keskiosaa. Taittovoiman lisäämiseksi sarveiskalvon etupinnnan kaarevuutta vastaavasti lisätään hiomalla reunaosia. Laserleikkauksessa silmää ei kuumenneta vaan laser on kylmää valoa, jolla haihdutetaan eli poistetaan kudosta tarkasti kontrolloitu määrä= 0.00025 mm/pulssi. Samalla korjataan olemassa olevat taittovirheet kuten hajataitteisuudet, liki- tai kaukotaitteisuudet
• CK- leikkaus ( "Conductive Keratoplasty") ei ole lasertoimenpide vaan sarveiskalvon lämpömuovaus radioaaltojen energialla. CK- toimenpiteessä sarveiskalvon reunaosiin tehdään neulalla 8-32 kpl pistemäistä kuumennustäplää. Kuumentaminen 55-70 asteeseen kutistaa kudosta sarveiskalvon reunaosista. Rengasmainen kutistuspisteiden vyöhyke lisää optisen osan eli keskiosan kuperuutta. Tällä menetelmällä voidaan korjata kaukotaitteisuutta ("pluslasit") 2.5-3 dioptriaa. Aikaisemmin lämpömuovaista on tehty laservalolla kuumentamalla mutta CK-menetelmässä tuloksien pysyvyys on ollut 3v. seurannassa parempi

MUKAUTTAMISTA (AKKOMODAATIOTA) PARANTAVAT TOIMENPITEET

Silmän mukauttamiskykyä on yritetty parantaa mm.:

• Asentamalla taittovoimaansa muuttavia tekomykiöitä. Menetelmä on vielä kokeiluasteella.
• Asentamalla silmän kovakalvon ("valkuaisen") pinnalle kapeita akryylimuovisia levyjä (Schacharin operaatio). Mukauttamiskykyä on saatu lisätyksi noin 1.5 dioptriaa mutta tulos on jo vuoden seurannassa palautunut lähes ennalleen.
• Sädekehän viiltoleikkaukset "ACS (Anterios Ciliary Sclerotomy)", joiden vaikutus mukautamiseen havaittiin likinäköisyyteen 70-90-luvuilla käytetyn RK (Radiäärinen Keratotomia)- leikkauksen yhteydessä. Tämä leikkaus levisi Venäjältä ja niitä tehtiin muutamia miljoonia kaikkialla maailmassa. Thornton ja Fukasaku kehittivät menetelmää soveltumaan ikänäköleikkaukseksi. Tässä toimenpiteessä silmän kovakalvon ("valkuaisen") pintaan tehdään mukauttajalihaksen eli sädekehän kohdalle 4 kpl 3mm:n pituisia viiltoja. Viiltojen arpeutuminen ja vaikutuksen häviäminen estetään pienellä silikoni-implantilla. Ei tarkalleen tiedetä millä mekanismilla mukauttamiskyky paranee mutta odotusarvo on 2-2.5 dioptrian lisäys, mikä yleensä riittä lukemiseen ilman laseja. Menetelmästä on muutaman vuoden seurantatietoja ja tulos on säilynyt.

SILMÄN SISÄISET LINSSIT

KAIHIPOTILAAT

Kaihileikkauksen yhteydessä poistetaan silmän oma mykiö eli linssi ja tilalle asennetaan tekomykiö. Kaihileikkauksia tehdään Suomessa vuosittain lähes 40000 kpl ja jokaisessa leikkauksessa asennetaan yksitehoinen tekomykiö. Monitehoisia tekomykiöitä olen asentanut vuodesta 1986 lähtien. Kaihileikkauksen yhteydessä asennetulla monitehoisella tekomykiöllä voidaan potilaalle jälleen tarjota mahdollisuus nähdä sekä kauas, että lähelle ilman laseja. Monitehoisilla tekomykiöillä on myös optisia haittavaikutuksia, joten tilanne pitää yksilöllisesti harkita ennen leikkausta.

IKÄNÄKÖLEIKKAUKSET MONITEHOLINSSEILLÄ

Ikänäön korjaamiseksi voidaan tehdä silmän sisäisen linssin asennus ilman muita toimenpiteitä tai silmän oman linssin vaihto tekomykiöön. Edellistä leikkaustyyppiä on kutsuttu silmän sisäisen "piilolinssin" asennukseksi. Jälkimmäinen toimenpide on kaihileikkaus silloin kun kaihta ei vielä ole. Tällöin tarkoituksena on esimerkiksi suuren taittovirheen korjaus tai ikänäön korjaus vaihtamalla luonnon oma jäykistynyt ja mukautumiskyvyn menettänyt linssi muoviseen tekomykiöön. Ikänäön korjaamiseksi tehty linssin vaihto on saanut nimekseen PRELEX (Presbyopic Lens Exchange). PRELEX-leikkauksissa käytetään yleensä monitehoisia tekomykiöitä. Leikkauksen tekniikka ja riskit ovat samat kuin kaihileikkauksessa. Moniteholinssien asennuksessa leikkauksen laatuvaatimukset ovat korkeammat kuin tavanomaisessa kaihileikkauksessa. Leikkauksen jälkeen ei silmään saa jäädä taittovirheitä. Tämä vaatimus edellyttää varautumista ja mahdollisuutta laserkorjaukseen linssin asennuksen jälkeisinä kuukausina. Silmän sisäiseen moniteholinssiin liittyy optisia ongelmia lähinnä pimeässä ja hämärässä. Näistä on syytä keskustella ennen toimenpiteitä.

SILMÄN SISÄISET "PIILOLASIT"

Silmän taittovirheitä voidaan korjata asentamalla silmän sisäinen linssi ilman muita toimenpiteitä ("silmän sisäinen piilolasi"). Mitään ei siis poisteta kuten kaihileikkauksen yhteydessä. Tällaisen linssiasennuksen edellytys on, että silmässä on riittävästi tilaa. Silmän mitat tarkistetaan ultraäänellä leikkausta suunniteltaessa. Runsaan 10 vuoden kokemus linssiasennuksista on osoittanut, että likinäköisillä ("miinuslasit") on yleensä tilaa linssiasennuksiin aina ?20 diptriaan asti. Kaukotaitteisilla ("pluslasit") joudutaan aika usein tilanpuutteen takia turvallisuussyistä tästä leikkaustyypistä luopumaan.

Ikänäön korjaamiseksi linsin asennus tehdään moniteholinssillä, jolloin ennen leikkausta potilaalla oleva taittovirhe korjataan mahdollisimman hyvän kaukonäön saavuttamiseksi. Moniteholinssin lähiosa parantaa lukunäköä. Linssin asennus voidaan kombinoida mm. lasertoimenpiteisiin. Moniteholinssiin liittyvistä optisista haittavaikutuksista (ks. yllä)